section-efbe90b
Lasten neuropsykologi Tampere
Kuntoutus

Neuropsykologinen kuntoutus on lääkinnällisen kuntoutuksen muoto, jota voi toteuttaa neuropsykologian erikoistumiskoulutuksen suorittanut laillistettu psykologi. Lasten ja nuorten neuropsykologisen kuntoutuksen kohderyhminä voivat tavallisesti olla kehityksellisiin erityisvaikeuksiin ja oppimisvaikeuksiin liittyvät tiedonkäsittelyn ja käyttäytymisen vaikeudet (mm. kielelliset erityisvaikeudet, hahmottamisen vaikeudet),  kehityksellisiin neuropsykiatrisiin häiriöihin (mm. ADHD, autismikirjon häiriö, Tourette) liittyvät erityispiirteet (mm. toiminnanohjaus, tarkkaavuus tai sosiaalinen toimintakyky) tai neurologiseen sairauteen tai vammaan liittyvät kognitiiviset ja psyykkiset toimintarajoitteet. Kuntoutuksen tavoitteena voi tavallisesti olla lapsen tai nuoren oppimis- ja toimintakyvyn parantuminen sekä usein myös myönteisen minäkuvan, itsetunnon tai motivaation vahvistuminen.  

Tarkemmista tavoitteista sovitaan yhdessä lapsen/nuoren, perheen, koulun sekä lähettävän tahon kesken. Kuntoutukseen voi sisältyä mm. vaikeiden taitojen suoraa harjoittelua, vahvuuksien ja toimintakykyä tukevien kompensaatiokeinojen työstämistä, tiedon ja ohjauksen tarjoamista sekä yleisten opiskeluvalmiuksien vahvistamista (mm. tarkkaavaisuus, toiminnanohjaus). Luottamuksellinen yhteistyö lähiverkoston (mm. koti ja koulu) kanssa on tärkeää kuntoutuksen vaikuttavuuden tehostumiseksi ja yleistymiseksi arkeen.

Neuropsykologiseen kuntoutukseen hakeutuminen edellyttää aina neuropsykologista tutkimusta, jonka pohjalta asetetaan kuntoutuksen yksilölliset tavoitteet.  Tavallisesti neuropsykologista kuntoutusta toteutetaan vastaanottokäynteinä. Kuntoutusta voidaan toteuttaa harkitusti myös etävastaanottona suojatun yhteyden kautta. Toisinaan kuntoutus voidaan myös toteuttaa pääosin tukitoimien suunnitteluun ja vahvistamiseen kohdentuvina ohjauskäynteinä yhteistyössä vanhempien ja koulun kanssa.

section-8e348fa
Neuropsykologinen_tutkimus
Tutkimukset

Neuropsykologisen tutkimuksen kohteena voi olla esimerkiksi lapsen tai nuoren tiedonkäsittely, käyttäytyminen ja tunne-elämä suhteessa iänmukaiseen kehitystasoon tai epäiltävissä olevaan/tiedossa olevaan aivojen toiminnan häiriöön. Neuropsykologisen tutkimuksen perustana on aina haastatteluun pohjautuva riittävä käsitys asiakkaan henkilöhistoriasta. Tiedon keräämisen ja tutkimuksen kannalta oleellisia menetelmiä ovat lisäksi havainnointi, erilaiset kyselylomakkeet ja testit. Tutkimuksista saadaan tietoa lapsen/nuoren tiedonkäsittelyn vahvuuksista ja vaikeuksista, mikä palvelee myös yksilöllisten tukitoimien, tai tarvittaessa kuntoutuksellisten interventioiden suunnittelua. Neuropsykologisen kuntoutustarpeen arvioimiseksi tutkimuksissa on oleellista selvittää erityisvaikeuksien luonne sekä kehityksellisten oppimisvaikeuksien tai kognitiivisten häiriöiden laajuus, haitta, vaikeusaste ja hoidettavuus.

Neuropsykologiseen tutkimukseen ohjaudutaan tavallisesti lääkärin lähetteellä. Omakustanteisesti tutkimuksiin tultaessa lääkärin lähete ei ole kuitenkaan välttämätön. Tutkimuksen laajuus määräytyy tutkimuskysymyksen ja oirekuvan monimuotoisuuden perusteella.

Nuoruusikäisten laajat psykologiset tutkimukset

Neuropsykologipalvelu Neuriassa tarjotaan myös nuoruusikäisten (n. 13-18v) laajoja psykologisia tutkimuksia sisältäen kattavan tunne-elämän ja psyykkisen toimintakyvyn tutkimuksen yhdistettynä neuropsykologiseen arvioon. Psykologinen tutkimus voi palvella erotusdiagnostiikan tukena neuropsykiatrisia, psykiatrisia ja neurokognitiivisia häiriöitä epäiltäessä (mm. neurokognitiiviset erityisvaikeudet, tarkkaavaisuushäiriö, autismikirjon häiriö, psykoosiriski, mielialahäiriöt, traumat ja dissosiaatio-oireet). Lisäksi psykologinen tutkimus tuottaa laaja-alaisen näkemyksen nuoren toimintakyvystä kuntoutussuunnitelmaa varten tarjoten suosituksia kuntoutuksellisiin interventioihin ja niiden oikea-aikasuuteen. Laaja psykologinen tutkimus on lähtökohtaisesti asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaisesti huomioiva terapeuttinen interventio, vahvistaen nuoren itsetuntemusta ja realistista minäkuvaa.

Lisätietoa tutkimuksesta löydät täältä

section-b3e1d36
section-76c79cb
section-0945c52
section-f821d75